RaudaigcOoWw roeo5t Vv3ptyr40%eg ZQq l M al
Raudaig om era arheologijas, ristitun istorijanedeližes aigas da aigaližes ristitkundas klassoidenke. Vajehti bronzaigad. Zavodihe Indijas, Päivlaskmaižes Azijas da Suvievropas 1300-nzil vozil edel m.e.. Möhemba oli Pohjoižes Evropas, Kitaiš, Afrikas i Pohjoižamerikas, 1. voz'tuhal edel m.e.. Jätksihe 500-nzihe vozihesai meiden erad i oli vajehtanus Keskaigal Evropas. Aig harakterizuiše raudan metallurgijan levigandusel, tehtihe raudasižid azegid. Saiba kaugedraudad Kitaiš da tehtihe astjoid.
Südäiolend
- 1 Tärtuz
- 2 Pordod
- 3 Mahtusiden šingotez
- 4 Homaičendad
Tärtuz[redaktiruida | redaktiruida purde]
Koumen eran el'genduz (kiviaig, bronzaig i raudaig) oli antikaigan völ, oz., mainitase Rimalaižen imperijan Tit Lukrecii Kar-filosofan töiš.
Raudaigan tärtuz mainitase ezmäižen kerdan danijalaižen Kristian Jurgensen Tomsen-arheologan tedotöiš 19. voz'sadan keskes. Termin kävutase znamoičemha erad amuižiden valdkundoiden irdpolel tobjimalaz.
Pordod[redaktiruida | redaktiruida purde]
Kaik era oli vaiše 18. voz'sadad, edeližiš aigoišpäi erineden. Jagadas koumeks pordoks: aigaline raudaig (13..5 voz'sadad e.m.e.), keskraudaig (500 voz' EME — 250 voz' meiden erad), möhäine raudaig (250−500 voded m.e.).
Mahtusiden šingotez[redaktiruida | redaktiruida purde]
Eziauguižešti ottihe kävutamižhe meteoritoiden raudad kul'tkaluiden täht, se oli harv. Kävutihe raudkivendod flüsaks bronzan samižes. Mahtuz leviganzi sulata raudkivendod, kovitada da lehiruida raudad, sil-žo aigal sättujad bronzan samižhe löudmižsijad tulihe lophu.
Raudasižed da terasižed azeged vähenziba lujas bronz- da kiviazegišton kävutandad, azegiden da mašinoiden toižendoid ližaduihe. Sündui äi uzid voimusid šingotamha ižandust, äikerdoičemha tön tehmižmahtust. Mahtusiden šingotez ümbriradamha raudad oli venu industrialižennoks revolücijannoks, no oliba i varvariden sodamatkad Evropadme.
Nügüd'-ki raud om kaikiš znamasižemb metall sauvondas.
Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
 |
Raudaig Vikiaitas |